perjantai 29. lokakuuta 2010
Listan ulkopuolelta: Eat Pray Love ja pari muuta asiaa
Kuten joku ehkä tuosta sivupalkista tuli huomanneeksi, luin tässä taannoin Elizabet Gilbertin Eat Pray Love -kirjaa, josta on juuri tehty elokuvakin. Kirja oli todella hyvä, inspiroiva ja mielenkiintoinen, ja mulla olisi ollut siitä paljon sanottavaa. Ikävä kyllä, luin sitä pitkällä aikavälillä ja viimeiset sivut lentokoneessa, että en enää todellakaan muista niitä mitä piti tässä puhua tai niitä kohtia, jotka olivat mielenkiintoisia/hyödyllisiä suhteessa omaan elämääni. Harmittaa, mutta luen sen luultavasti vielä joskus uudelleen ja sitten saatte kuulla asiasta enemmän.
100 kirjaa on viime aikoina jäänyt vähän kakksossijalle, koska on aika paljon pitänyt keskittyä koulukirjoihin. Toisaalta kirjastosta löytyy niin paljon muutakin mielenkiintoisa luettavaa, että olen niitä lueskellut. Jakson vaihtuessa parin viikon päästä elämä toivottavasti helpottuu ja lukeminen pääsee taas vauhtiin.
Tällä hetkellä luen Marian Keysin uusinta romaania (olen lukenut myös kaikki aiemmat). Tähän mennessä ääliömäisellä nimellä paiskattu Tuiki tuiki tähtönen, ei ole vaikuttanut mitenkään älyttömän maailmaa mullistavalta, mutta yksi asia siinä ottaa erityisesti päähään. AIVAN ÄÄLIÖMÄINEN SUOMENNOS!! Kuka oikeasti kääntää sanan voicemail (vastaaja) sanaksi PUHEPOSTI! Kirjassa on myös muita suomentajan mokia, joka tekee teksitä jotenkin kökköä luettavaa. Mutta ei voi mitään...
Tuon jälkeen hyllyssä odottaa kovasti hehkuttamani Kjell Westön Missä Kuljimme Kerran (taas) sekä prinsessa Dianan elämänkerta (god knows why). Ajattelin myös olla todella luova, ja kopsata Idalta idean: esitellä siis muutamia kirjoja joita on viime aikoina tullut hankittua, mutta joita en ole jostain syystä vielä lukenut.
lauantai 25. syyskuuta 2010
84. Thomas Harris - Uhrilampaat
Thomas Harrisin kulttisuosikiksi muodostunut kirja Uhrilampaat, kertoo agentiksi opiskelevasta Clarice Starligista, joka saa tehtäväkseen haastatella karmaisevaa sarjamurhaajaa, tohtori Hannibal Lcteria hänen tiedoistaan toisesta sarjamurhaajasta, Buffalo-Billistä. Starling vetäistään mukaan takaa-ajoon, sekä Lecterin ja Buffalo-Billin karmaisevaan ja kieroutuneeseen maailmaan.
Luin tätä kirjaa aika pitkään se sivumäärään verrattuna, osin johtuen siitä, että keskityin lähinnä noihin koulukirjoihin parin viime viikon ajan. Muuten luin tätä aika hitaasti ja varauksella, sillä pelkäsin alitajuisesti koko ajan, että kohta tulee joku karmaiseva ja ällöttävä juttu. Olen aika herkkä tälläisissä asioissa. Mutta ei sellaista tullut. Ällöttävillä nylkemis- ja tappojutuilla ei olla mässäilty liiaksi, että kirjan lukemisesta tulisi sietämätöntä.
Noin muutenhan Uhrilampaat on todella hyvä kirja. Juonellisesti ja kerronallisesti sujuva ja mielenkiintoinen. Henkilöistä on tehty sopivasti salaperäisiä ja kiinostavia, että heidän teoistaan ja kohtaloistaan jaksaa kiinnostua ja lukea. Tekisi ehkä mieli lukea Harrisin muutkin teokset. Elokuvaa Uhrilampaat en ehkä uskalla lähiaikoina katsoa, saattaa mennä yöunet.
Luin tätä kirjaa aika pitkään se sivumäärään verrattuna, osin johtuen siitä, että keskityin lähinnä noihin koulukirjoihin parin viime viikon ajan. Muuten luin tätä aika hitaasti ja varauksella, sillä pelkäsin alitajuisesti koko ajan, että kohta tulee joku karmaiseva ja ällöttävä juttu. Olen aika herkkä tälläisissä asioissa. Mutta ei sellaista tullut. Ällöttävillä nylkemis- ja tappojutuilla ei olla mässäilty liiaksi, että kirjan lukemisesta tulisi sietämätöntä.
Noin muutenhan Uhrilampaat on todella hyvä kirja. Juonellisesti ja kerronallisesti sujuva ja mielenkiintoinen. Henkilöistä on tehty sopivasti salaperäisiä ja kiinostavia, että heidän teoistaan ja kohtaloistaan jaksaa kiinnostua ja lukea. Tekisi ehkä mieli lukea Harrisin muutkin teokset. Elokuvaa Uhrilampaat en ehkä uskalla lähiaikoina katsoa, saattaa mennä yöunet.
****
lauantai 4. syyskuuta 2010
91. Aino Suhola - Rakasta minut vahvaksi
En oikein tiedä miksi tätä kirjaa pitäisi sanoa, tai miksi yleensäkin tätä kirjallisuuden lajia kutsutaan. Tässä on runoja, mutta ei sitten kumminkaan. Tällänen lajityyppi ei kuitenkaan hirveesti muhun iske, ei runot noin yleensäkään. Mutta tässä ei onneks ollu pelkkiä runoja, niin ehkä sen takia tykkäsin tästä kuitenkin ihan kohtalaisesti. Kyllä mä toisaalta ymmärrä miks tämä on "liikauttanut jo tuhansien suomalaisten sydäntä".
Tässä kirjotetaan arjen pienistä asioista, ja jotkut luvuista oli oikeesti hyviä nerokkaita ja jopa hauskoja.
**½
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
85. Raymond Chandler - Syvä uni
lauantai 21. elokuuta 2010
80. William Shakespeare - Hamlet, Tanskan prinssi
Tästä nyt ei ole paljon sanottavaa: näytelmä kertoo Hamletista, Tanskan prinssistä, joka metsästää isänsä surmaajaa.
En oikein tiennyt mitä ajatella tästä etukäteen, sillä ainut näytelmä minkä olen aiemmin lukenut on Minna Canthin Anna-Liisan ja muistan, että siitä en pitänyt. Jotenkin vierastan näitten näytelmien lukemista. Mutta tässä oli onneksi selkeämpi juoni. Tää ei ollut niin pitkä ja vaikea lukuinen kuin ajattelin, itseasissa aika lyhyt ja kun keskittyi tekstiin kunnolla niin hyvin sai selvän. Uskon kuitenkin, että tämä on parempi ja vaikuttavampi näyttämöllä, mihin tämä on alunperin tarkoitettu.
**
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)