Ensinnäkin taytyy sanoa, että Populäärimusiikkia Vittulajänkältä: Mikä nimi! Ihmisellä täytyy olla aika helvetin hyvä mielikuvitus kun keksii jotain tälläistä. Toisaalta nimi sitten (ainakin minun kohdallani) luo myös aika korkeat ennakko-odotukset itse romaanille.
Kirjan kertojana toimii Matti, joka kertoo satunnaisia liioiteltuja tarinoita omista nuoruusvuosistaan Lappalaiseen tyyliin. Kasvutarinat on kerrottu mielenkiintoisin ja yliluonnollisin vivahtein. Harmillista, kyllä vivahteet ovat sen tyylisiä, ettei idioottikaan uskoisi niitä todeksi.
Populäärimusiikkia Vittulajänkältä jäi aika mitäänsanomattomaksi. Kirjan perusteella en katsoisi kyllä elokuvaa. Loppu on kuitenkin kaunis ja jotenkin myös arvasin sen.
**
katso ihmeessä elokuva, meitsi ainakin tykkäs!
VastaaPoista-anna
Täytyypä vilkasta :)
VastaaPoista