keskiviikko 5. elokuuta 2009

78. Peter Hoeg - Lumen taju


Kun vilkaisin tämän kirjan takakantta, kiinnostuin heti. Olen aina tykännyt dekkareista ja arvoituksista, joten ajattelin, että hei, tässähän on sadan kirjan ensimmäinen dekkari! Tavallaan oli, mutta oikeastaan ei ollut.

Pieni Esajas -poika tippuu kerrostalon katolta eräänä talvisena päivänä. Esajaksen naapuri ja ystävä 37 -vuotias Smilla Jaspersen alkaa tutkimaan pojan kuolemaa, sillä onnettomuus paikalla on jotain mikä pistää Smillaa silmään: Esajaksen jäljet lumessa. Grönlannissa lapsuutensa viettäneellä Smillalla on lumen taju, ja hän aistii, että tapahtuneessa on jotain pielessä. Pian Smillan tutkimukset leviävät hengenvaarallisiin mittoihin ja ulottuvat Kööpenhaminasta hyiseen Gönlantiin asti.

Lumen tajun lähtökohdat ovat mielestäni hyvinkin mielenkintoiset. Jotenkin alun jälkeen kirja ja kerronta muuttuvat todella oudoiksi ja vaikeaselkoisiksi. Lumen tajussa on mielestäni liikaa henkilöitä ja minulle ainakin jäi epäselväksi kuka kukin oli. Loppuratkaisua kohden kirja jotenkin paranee, mutta vain hieman. Mysteerin ratkaisu on mielestäni harvinaisen mielenkiintoinen, enkä jaksa ymmärtää miten joku on voinut keksiä jotain tollaista. Muuten loppu jäi jotenkin peittoon ainakin minulta, en ehkä tajunnut juttua kunnolla.

*½

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tulevat näkyviin hyväksynnän jälkeen