sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Listan ulkopuolelta: Kazuo Ishiguro - Ole luonani aina

Ole luonani aina on istunut kirja hyllyssäni jo hetken aikaa, ja kun Sotamies Svejk alkoi kyllästyttää, ajattelin lukaista tämän tähän väliin. Kirjaa on kovasti kehuttu, ja siitä on tehty suhteellisen tuore elokuvakin. 
(Kuva: Otavamedia )

Kirjassa kolmekymppinen Kathy muistelee lapsuuttaan Hailshamissa, Englannin maaseudulla sijaitsevassa sisäoppilaitoksessa, jossa oppilaat kasvatetaan ajattelemaan, että he ovat erilaisia. Pikkuhiljaa Kathylle ja hänen ystävilleen selviää, ettei todellisuus heidän olemassaolosta olekaan niin auvoista kuin he kuvittelevat. 

Joku sanoi tätä scifi -romaaniksi, mutta en olisi asiasta aivan samaa mieltä. Okei, onhan tässä sellainen puolikin, mutta ensisijaisesti Ole luonani aina on mielestäni kasvu- ja rakkaustarina. Kathy, Ruth ja Tommy kasvavat kirjan aikana aikuisiksi, ja kohtaavat elämän tosiasiat. Heidän kohdallaan faktat ovat tietysti vähän erilaiset kuin meillä tosielämän kasvateilla, mutta periaatteessa tämä on normaali kasvutarina onnellisesta lapsesta tietoiseksi aikuiseksi. 

Vaikka tarina on kaunis ja hyvin kirjoitettu, Ole luonani aina ei "muuttanut minua sivu kerrallaan", kuten kannessa lupaillaan. Koska jostain syystä tiesin kirjan idean, ja osasin odottaa paljastuksia, jotka varmaan tietämättömälle lukijalle olisivat järkyttävämpiä ja vaikuttaisivat syvemmin, en koe olevani yhtään se erilaisempi kuin pari päivää sitten. Kunnia kirjailijalle täytyy antaa siitä, että vaikka tiesin idean jo valmiiksi, kirjassa oli siltikin yllätyksiä. Ishiguro on kirjoittanu romaaninsa niin, että salaisuuksia ja yksityiskohtia paljastetaan vähitellen ja yksi kerrallaan, jolloin lukijan mielenkiinto säilyy loppuun asti. 


***

3 kommenttia:

Katri kirjoitti...

Hei ihan näin ensimmäisenä, niin kun seuraan teitä bloglovinin kautta, niin tämä usein herjaa kun yritän kommentoida!

Mutta sitten kirjasta, että itse olen miettinyt tovin, luenko tämän ensin vai katsonko vain elokuvan. Jotenkin tämän idea on hauska, mutta ehkä tämä riittäisi elokuvana. Hmm. Tämä sinun arviosi ainakin kääntää elokuvan kannalle. Saa nähdä mihin päädyn!

Veera kirjoitti...

Jaaa, kumma juttu, jos ei anna kommentoida...

En osaa yhtään sanoa, millanen lefaa on, en ole nähnyt! Ajattelin kuitenkin joskus itsekin katsoa sen, ihan vaan vaikka sen takia, että Andrew Garfield on niin söpö =)

Katri kirjoitti...

Luinpas tämän kuitenkin kirjana ja ihastuin kyllä kovasti ihan omaksi yllätykseksenikin :D

Tunnistan myöskin nyt kaiken, mistä sinä kirjoitit. Ei tämä minuakaan muuttanut, mutta kirjana oli hyvä.